Metsäkauriit vieraisilla

Perjantaina saimme tutut kolme metsäkaurista pihaan vieraisille. Liekö uusi höttöinen lumi ajanut kauriit metsästä ruuanhakuun? 

Ensin pihaan uskaltautui uros. Se kävi aitan vieressä nuuhkimassa ja maistamassa ruusua ja syysasteria. Ei tainnut maistua.

Havaittuaan tilaneen turvalliseksi, kaksi naarasta seurasivat hetken päästä perässä. Tuijia maisteltiin, mutta nekään eivät onneksi kelvanneet. Jännitin hieman mitä tekevät kallion laen kivikkomaallani, sillä muutama talvi sitten sulkaneilikka syötiin aika tyynni. Nyt sitä on onneksi kahdessa paikassa, eikä kumpikaan paikka löytynyt. Myöskään sammalleimua eivät lumen alta löytäneet. Sen pitäisi myös maistua hyvin.

Uros ja naaras metsäkauris ovat lähes samankokoisia. Urokselle kasvavat sarvet olivat vielä aika tyngät. Netistä lunttasin, että metsäkauriin sarvet putoavat marras-joulukuussa, eli onhan tässä koko vuosi aikaa kasvatella uusia.

Rohkeampi naaras kävi tarkastamassa lintujen ruokapaikankin. Kurkisti lintukylpyynkin, mihin laitoin linnuille yksyllä ja talvella omenoita tarjolle. Uros taas hamuili pienen pallotuijan juurella kasvavia heiniä.

Kaunis eläin. Saa kernaasti vierailla pihassa, kyllä täällä kitkettävää riittää. Eikä muutamat kasvituhotkaan niin pahalta tunnu, kun saa seurailla näitä. Nämä ovat pikku hiljaa muuttuneet rohkeimmiksi, eivätkä enää säntää metsään, vaikka sisältä talosta varmasti kuuluu kolinoita, kun säntäämme koko perheen voimin ikkunoille näitä ihailemaan.

Kaikki nämä kuvat on napattu käsivaralta pölyisten ja muutenkin vääristävien vanhojen ikkunalasien läpi, joten laatu on mitä on. Näiden kuvien myötä toivottelen teille kuitenkin upeaa talvista viikonloppua!