Kasvihuoneen muodonmuutos

Pienen (vuonna 2012 pystytetyn) kasvihuoneemme kunnosta kirjoittelin jo toissa keväänä, jolloin keräsin tuulten riepottamat kennot pihasta ja kursin kasvihuoneen jesarilla kasaan.


Kuten kuvasta näette viime keväänä kasvihuone oli vielä kamalamman näköinen. Kennot vihersivät nyt todella pahasti, eikä millään harjalla eikä painepesurilla olisi enää asiaa tuon lähelle, sillä kennolevyt olivat muuttuneet ihan haperiksi. Sormen sai melkein tökkäämällä läpi. Kasvihuone on pihan helmi, vai mitä?

Heti kuvan ottamisen jälkeen tyhjensin kasvihuoneen ja aloin repimään kennoja ja jesareita irti.

Maaliksi valikoitui pullonvihreä (värikoodi 0456) Miranol sekä pohjamaaliksi Rostex Super. Jesari- ja silikonijälkien poisto vei rutosti aikaa. Samoin maalipesu ja kuivumisen odottelu. Käyttämäni maalipesuaine oli vähän järeämpää kuin se mitä sisätiloissa olen käyttänyt. Muistaakseni se oli ulkokäyttöön tarkoitettu, mikrobikasvustoa tuhoava BioComp.

Ihan kaikkea rosoa en edes yrittänyt saada irti, sillä pohjamaali tuntui tarraavan niin hyvin sekä jesarin liimajälkeen, että silikonirantuihin. Olin yllättynyt kuinka hidasta maalaaminen olikaan. Äkkiseltään luulisi, että nopeastihan tuon nyt maalaa, mutta kehikon lähempi tarkastelu paljastaa, etteivät nuo mitään suoria pätkiä olekaan ja niissä on kantteja ja taitoksia usemapaan suuhtaan. Lisäksi ennen maalausta täytyi aina puhallella ja pyyhkiä kehikko puhtaaksi roskasta ja siitepölystä. Kompura oli tässä kyllä oiva apu.

Tässä vaiheessa emmin pienen hetken värivalintaani ja mielessä kävi myös valkoiseksi tai tummanpunaiseksi maalaaminen. Maali oli kuitenkin jo ostettuna, joten hommiin vaan..

Ekan kerroksen sutimisen jälkeen hieman hirvitti, sillä jälki ei todellakaan ollut kovin nättiä.

Vasta toinen kerros peitti kunnolla ja kolmas viimeisteli. Siinäpä meillä vihreä alumiinirunkoinen kasvihuoneen kehikko, vain kennot puuttuu. Niitä seuraavaksi etsimään. Hetken tutkailun jälkeen selvisi, että kennot tulisivat maksamaan paljon enemmän kuin uusi samankokoinen kasvihuone. Olisiko hinta ollut noin 400e (muistaakseni 6mm kennolle). Tuo kasvihuone on maksanut uutena 249e ja sokkeli 50e, joten puuh..

Mies meinasi, että ostetaan kennojen hinnalla kokonaan uusi ja vähän isompi kasvihuone. Ei minulla isompaa kasvihuonetta vastaan tietenkään mitään ole, kirkuen ottaisin vastaan, MUTTA en halua yhtä tai kahta neliötä isompaa kasvihuonetta, vaan vähintään 25 neliötä isomman 😊, Eikä se metrin pidempi olisi enää edes mahtunut ongelmitta tuohon kohtaan, eli olisi mennyt paikkakin vaihtoon.

Kalliista kennoista siirryttiin sitten laseihin. Teettäen lasit olisivat maksaneet useamman satasen, mutta sitten sattui silmiin netissä K-raudan kasvihuone, mihin sai lasipaketin 185 eurolla. Käytiin paikallisessa K-raudassa katsomassa sekä mittailemassa ko. kasvihuonetta ja todettiin, että siinä on ihan sama runko kuin meidän vuonna 2012 K-raudassa ostetusta (ei-minkään merkkisessä) kasvarissa. Sain lasituspaketin äitienpäivälahjaksi ja sen lisäksi täytyi hommata vain metallisia lasiklipsejä ja silikonia.

Lasit saatiin paikoilleen ehjänä yhtä lukuunottamatta. Avattavan luukun lasi meni asennuksessa reunasta rikki. Kesällä luukun puuttuminen ei isommin haitannut, mutta syksyllä laitoin kennolevyn palasen luukun kehikkoon. Tänä keväänä pyydän äitienpäivälahjaksi uutta luukun lasia ja automaattista lasinavaajaa (vink-vink).

Selasin kuva-arkistoa ja kasvukaudella ei tullut montaa kuvaa enää kasvihuoneesta otettua. Tai ovat niin rakeisia kännykuvia, ettei niitä viitsi tänne laittaa. Puutarhuri -koulutuksen kesäjakso harjoitteluineen ja näyttöviikkoineen kasvihuoneessa vei alkukesästä isoimmat mehut. Heinäkuussa aloitettiin jouluun saakka kestänyt keittiö/vessa/viemäriremontti, joten ymmärtänette miksi bloggaus jäi vähiin ja pääpaino siirtyi Instagramin-kuviin.

Kasvihuoneessa kuitenkin kasvoi viime kesänä erilaisia tomaatteja, kasvihuone- sekä avomaankurkkuja, muutama paprika, chili, basilikaa sekä tietenkin samettiruusuja. Ja kyllähän minä tuossa tuolissa monet kahvitkin join.

Kasvihuoneen paikka on iltapäivällä melko varjoinen, joten valoa paremmin läpäisevät lasit sopivat tähän kohtaan loistavasti. Mielestäni kasvihuone ei myöskään lämmennyt yhtä kuumaksi vaikka ovi sattui olemaan kiinni, kuin kennojen kanssa. Tomaatteja siis saatiin viime vuonna hieman aikaisemmin kuin kennojen kanssa, joten oletan, että syy lienee valon määrän parantumisessa. Viimeiset tomaatit keräsin vihreinä pois 17.10.2016.

Huomasin myös, miten paljon kivempi lasitettu kasvihuone on katsella myös talosta sisältä. Kynttilällä valaistu kasvihuone loistaa kuin iso lyhty. Syyssiivouksen jälkeen siirsin kasvihuoneeseen metallisen pikkupöydän ja tuolit huvimajan terassilta ja myöhemmin ripustin vielä katonrajaan patterilla toimivan valosarjan.

Kasvihuoneessa on nyt mukava istuskella ja haaveilla kahvikupillisen kanssa vaikka sateella, sillä nythän sieltä näkee ulos. Kennojen läpi ei nähnyt, kuuli vain mitä ympärillä tapahtuu.

Syksyllä siirsin tyhjentyneisiin laastipaljuihin yrttejä ja mielenkiinnolla odotan selviävätkö esimerkiksi laventeli, timjami, sitruunamelissa ja salvia niissä talvesta. Märkyys ei ainakaan pitäisi vaivata.

Tekisinkö saman uudestaan?

En varmasti, jos laskisin muodonmuutokseen kuluneen työajan rahaksi. Ilman omaa työtä homma maksoi siis:

• lasit 185e
• silikonit, pari-kolme putelia ~15e
• 2 pkt lasien kiinnitysklipsejä ~17e
• Rostex Super ~30e
• Miranol Pullonvihreä 0456 1l sävytettynä ja myöhemmin vielä pikkupurkki hyllystä ~ 45e
• ------------------------------------------------------------------------------------------------------------
• Yhteensä 292e + maalipesuaine

Eli noin 300e ja lukuisia työtunteja.

Mitä sain?

• Silmälle nätimmän näköisen kasvihuoneen, missä kasvit viihtyvät paremmin lisääntyneen valon ansiosta.
• Ihanan istuskelupaikan, mistä voi tarkkailla ympäristöä vaikka sateella ja viimassa.
• Vanhan uudistaminen sopii myös ajatuksena paremmin kierrätyshenkiselle kuin uuden ostaminen.