Eilen satoi hitunen lunta ja tänään saimme herätä näin kauniiseen talvipäivään. Ulkoilutin kameraa pikaisesti ennen muita pihahommia.
Kasvihuoneella käytiin juomassa lämmintä mehua. Ja välillä oli pakko pysähtyä ihailemaan lumihuurrettuja talventörröttäjiä.
Kasvihuoneen alapuolella on alapoluksi kutsumani mutkitteleva kulkuväylä, minkä toisen reunan muodostaa kivipenger ja toisen puolen rajavat pensaat ja perennat. Vanhempi osa kivimuurista on peittynyt seppelvarvun alle niin, ettei kiviä juurikaan enää näe. Viime kesänä jo harvensin rivistöä ja tulevana kesänä jatkan näiden siirtelyä huvimajan alapuoliseen ongelmarinteeseen uudemman muurin päälle.
Kivimuuri kuten polkukin mutkittelee ihan tarkoituksella. Minulla on tämän pihan ja puutarhan laitossa muutamia periaatteita (päähänpinttymiä), joista yksi se, että tässä pihassa ei saa olla suoria kulmia kuin rakennuksissa. Kaiken muun pitää olla kaarevaa ja mutkitella maaston muotojen mukaan. Voitte arvata, ettei tätä ole aina ollut "reiskalle" kovin helppo perustella.
Nyt kone kiinni ja takaisin pihalle nauttimaan valosta. Ehkä voisin jättää villapaidan pukematta, kun tuli ensimmäisellä reissulla turhan kuumat oltavat omenapuussa kiipeillessä ja nuotiopaikan ympärystää haravoidessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Blogi ilman kommentteja on kuin puutarha ilman puita. Kiitos kommentistasi ♥