13. maaliskuuta 2017

Köyhän naisen makrokuvailua


Kännykän kameraa (S4) on tullut käytettyä nopeassa kuvaamisessa paljonkin. Järkkäri on iso ja painava, mutta känny(kamera) kulkee mukana lähes aina. Ylempänä olevan kuvan nappasin mikroskoopissa tutkinnan alla olevasta kuunliljan varresta.

Viime keväänä kokeilin kuvausta myös pikkuisen luupin läpi, niinikään kännykällä. Kuvassa on kylvölautalla idätyksessä oleva tomaatinsiemen.


Ja kännykuvailu sehän vain jatkuu, vaikka luuri hajosi ja tässä on lainattu lapsen luuria. Ostin nimittäin tällaisen Black Eye makrolinssin (kun halvalla sain).


Linssi kiinnittyy näppärästi kännykameran päälle ja pysyykin siinä hyvin. Eri asia sitten on kuinka hyvin kuvaaja saa rauhoitettua kätensä ja saa tarkennettua kohteeseen.


Seuraavat kuvat on napattu käsivaralta maljakossa puhjenneesta omenankukasta Samsungin A3:n kameralla ja klipsilinssillä.




Näppärä pikkulaite, ainoa miinus tulee säilytyskotelon puutteesta. Mies ei oikein ymmärtänyt innostustani. Hänelle vitsailinkin, että jos käyttäisin kravattia, niin tuohan toimisi hyvin kravattipidikkeenä. Silloin kulkisi aina mukana. Eihän sitä koskaan tiedä milloin tulee mielenkiintoista kuvattavaa.

Puutarhurille tämä taas on kiva apuväline paitsi kuvaamisessa, niin myös kasvintuhoojien tunnistamisessa. Kyllähän tämän kautta paremmin näkee kuin paljaalla silmällä, etenkin ikänäköinen. Nämä veijarit ikävä kyllä tunnistin jo käytöksestä, mutta sainpahan asiasta varmuuden kuvaamalla.



Epäilen, että sain harsosääsket riesaksi omaa tyhmyyttäni. Käytin herneiden versotukseen vanhaa, ylivuotista multaa, mitä olin säilyttänyt kellarissa. Ei olisi pitänyt. Olisi pitänyt jaksaa odottaa muutama päivä ja hankkia uutta multaa. Ehkä jo ensi keväänä muistan. Tai sitten en.

Siihen asti yritän taistella näitä vastaan liima-ansoilla ja antamalla kasvualustojen kuivahtaa sen mikä pystyy. Sitten taisi olla vielä se niksi raa'an perunan käyttämisestä toukkien houkuttelemiseen. Tuo aikuinen, lentävä harsosääski ei enää pieniä taimia juurikaan vahingoita, vaan sen jälkeläiset. Munista kuoriutuneet toukat ne herkuttelevat mehevillä juurilla.


Aurinkoista alkuviikkoa! Jokohan kevät ottaisi taas harppauksen eteenpäin? Ainakin päivälämpötilat lupaavat nyt hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogi ilman kommentteja on kuin puutarha ilman puita. Kiitos kommentistasi ♥