22. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - heinäpellosta puistoksi?


Piha muuttuu -sarjassani on tänään aiheena alunperin kooltaan alle puolen hehtaarin heinäpelto, mikä sijoittuu tonttimme alavimpaan osaan. Pelto rajoittuu yhdeltä sivulta tiehen ja ja kahdelta pitkältä sivulta metsittyvään peltoon. Muuten pelto rajoittuu lähinnä piha-alueeseen ja sijoittuu talon koillispuolelle.

Klikkaa Lue lisää, mikäli haluat lukea/nähdä koko tarinan.

17. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - kallion kivikkomaa

Pihan muuttumissarja jatkuu kallioisen kivikkomaamme vaiheilla ja kuvilla.





Tämä osa pihaa sijoittuu sisääntulopihasta katsoen talon taakse eli takapihalle. Toki myös tällä puolella on kuisti ja sisäänkäynti, joten en oikein osaa mieltää kumpaakaan puolta talosta etu- tai takapihaksi. Tämä osaa pihaa näkyy sisälle lastenhuoneeseen ja keittiöön, mistä sitä tulee itse paljonkin katseltua, varsinkin talvisin ja huonommalla säällä.

Koska kuvia on taas todella paljon, niin painathan Klikkaa lukeaksesi lisää -kohdasta, mikäli haluat lukea koko jutun, kiitos.

11. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - sivupiha


Huhtikuussa 2000 ja 18 vuotta myöhemmin


Tykkään ennen - jälkeen kuvien katsomisesta. Ostaessamme tämän talon vuonna 2000 käytössä oli pääsääntöisesti huono filmikamera, millä sai kyllä otettua kolmen mallisia kuvia, mutta mitkään niistä eivät valitettavasti olleet kovin tarkkoja. Muutama kuva ennen ostoa tehdyltä talokierrokselta löytyy myös 640 x 480 pikselin kokoisena digikuvana, kun saimme lainata digikameraa, minkä kuvat tallennettiin muistaakseni "korpulle" (= 3½ tuuman disketille, ken vielä muistaa/on elänyt nuo ajat).

Ajattelin keräillä kuvia muutamista pihan eniten muuttuneista kohdista tännekin. Kuvat saattavat antaa myös toivoa uusien tai uusille vanhojen pihojen kunnostajille, sillä useimmiten pihanlaitto on hidasta eikä se tapahdu silmänräpäyksessä, kuten puutarhaohjelmissa. Monesti varsinkin ensimmäistä taloa ostettaessa tai rakentaessa myös perhe kasvaa ja sekin asettaa oman rajoitteensa pihan laitolle, ainakin mikäli sitä tekee omin voimin ja vielä pikkurahalla, kuten me.

Tämä sarja alkaa kuvilla sivupihalta tai leikkipihalta, eli siitä maisemasta mitä katselen makuuhuoneen toisesta ikkunasta. Ilmansuunta on silloin lähinnä kohti luodetta.

Koska kuvia ja asiaa on paljon, niin käytän tässä poikkeuksellisesti lue lisää -ominaisuutta, sillä haluan, että blogi säilyy luettavana. Eli painathan Klikkaa lukeaksesi lisää -kohdasta, mikäli haluat lukea koko jutun, kiitos.

6. huhtikuuta 2018

Taimikasvatusta


Taimet ovat vallanneet keittiön ikkunan edustat, apupöydän ja pakastimen päälisen. Lautalta tomaatit siirtyivät pieniin ruukkuihin, mitkä täytin täyteen vasta kun taimet tekivät ensimmäiset kunnon kasvulehdet. Neliskulmaiset ruukut olisivat olleet parempia, mutta kun ne olivat pihan perällä pesemättöminä ja oli pakkastakin..

Osan basilikantaimista, olen jakanut kahteen osaan nähdäkseni omin silmin, miten erilainen valo vaikuttaa.


Kodinhoitohuoneen täyspimeässä kulmassa on Ikean pieni "kasvihuone", minkä päällä on Clas Ohlsonin kasvilamppu. Alla on pienilehtistä ja punalehtistä basilikaa. Arvaat varmaan kummat, vasemman- vai oikeanpuoleiset, ovat olleet kasvivalon alla ja kummat ovat kurkotelleet valoa kohti keittiön ikkunalla?



Vasemman puoleiset kasvit ovat kasvaneet koko ajan kasvivalon alla (16h/vrk) ja oikeanpuoleiset ovat ollet keittiön ikkunalla luonnonvalossa. Olen aika yllättynyt eroista. Luulisi ikkunan välittömässä läheisyydessä olevan riittävästi ja oikeanlaista valoa, varsinkin kun viime viikot ovat olleet aurinkoisia. Toki suoraa auringonpaistetta noista ikkunoista tulee vain muutamia tunteja päivässä ja ikkunan edessä kasvaa vielä iso mänty. Eikä unohtaa sovi pesemättömien ikkunoiden pölyisyyttäkin, mikä varmaan blokkaa osan valosta pois. 

Vasemmanpuoleisissa taimissa nivelvälit ovat lyhyemmät ja taimet ovat tuuheamman näköisiä. Punalehtisissä näkyy myös selvä väriero. Oletettavasti nämä erot tasoittuvat, kun kasvit aikanaan pääsevät kasvihuoneeseen ja saan nämä latvottua seuraavan lehtiparin jälkeen.


Purjo (Autumn Giant) näyttää nyt lähinnä epäonnistuneelta pääsiäisruoholta. En ole kunnon purjoja muutenkaan osannut vielä viljellä, mutta en lannistu kerrasta, vaan yritän uudelleen. Tällä kertaa laitan purjot tuhdimpaan, kompostilla parannettuun maahan. Viimeksi tyrkkäsin taimet lopulta kasvuturvesäkkiin tekemiini viiltoihin ja kun säkki oli aivan liian varjoisassa paikassa kasvihuoneen takana, ei ole ihme että sain todella ohuita purjoja ;) 

Nämä kylvin 7.3. ja itäminen tapahtui muutamassa päivässä. 4.4. trimmasin latvat, eli poistin saksilla noin yhden kolmasosan kasvusta. Samalla siirsin nämä kuistille pystyttämääni kasvihyllyyn tai -telttaan. Aion koulia nämä myöhemmin erilleen vessapaperirulliin ja samalla napsaisen taas latvasta kolmanneksen pois. Ja juuristakin, mikäli ovat kovin pitkiä.


Vanhan, hieman rikkinäisen hyllyn tilalle löytyi Kankaanpään Hamsterissta näin näppärä taimikasvatushylly. Hintakaan ei päätä huimannut, en muista tarkasti, mutta alle kaksikymppiä tämä joka tapauksessa maksoi. Tämä on vanhaa hyllyä syvempi ja korkeampi ja hyllyjen alla olevan keskituen ansiosta myös paljon tukevampi.


Kasasin hyllyn lasikuistille heti kun isommat yöpakkaset loppuivat. Kummallakaan käytössä olevalla kuistilla ei ole lämmitystä ja tämän lasikuistin ikkunat ovat yksinkertaiset. Yritän pitää lämmön hyllyssä minimissään 9-10 asteessa. Öiksi peittelen hyllyn huovilla ja laitan hehkulampun palamaan/lämmittämään. Sen verran tehokkaasti olen viime vuosina vaihtanut hehkulamput ledeihin, etten löytynyt jemmasta kuin yhden 15 Watin pienikantaisen hehkulampun, mutta toistaiseksi se on riittänyt.


Telttaan muuttivat keittiöstä myös venähtämään ehtineet lehtikaalit, tavallinen 'Half Tall', punalehtinen 'Scarlet' sekä palmukaali 'Black Magic'. Lehtikaalit laitan kasvihuoneeseen ennen tomaattien aikaa ja myöhemmin kesällä kylvän uutta suoraan avomaalle. Myönnän, että en ole kovin hyvin onnistunut myöskään kaalien kanssa, sillä tuholaiset ovat löytäneet tiensä myös harson alle muutamissa kokeiluissani. Nyt täytyy petrata harson käytön kanssa.

Kuistille siirtyivät myös kähäräpersilja (mikä iti viikossa) ja ruohosipulikylvökset. Pihassa kasvaa ruohosipulituppaita siellä täällä, mutta ajattelin kasvattaa hieman rikatonta jaettavaa uusin istutuksiin. 

Alahyllyllä kasvaa tänään ruukutettuja punatähkiä ja jahka saan sulatettua multapussin tai ostettua uutta, niin laitan myös muutaman sipulinistukkaan varhaiskasvatukseen. Muutama ituinen perunakin odottaa istuttajaansa.


Kuistilta näiden on tietysti tarkoitus jatkaa matkaansa kasvihuoneeseen mahdollisimman pian kun saan sen tyhjennettyä ja siivottua kesäkuntoon. Tarkoitus olisi esikasvattaa siellä kylmänkestäviä kasveja ennen tomaatteja . Säistähän nämä hommat ovat kovin riippuvaisia. Muutama vuorokausi on ollut nyt plusasteita ja vettäkin on tullut kaatamalla. Toivottavasti se on nyt tervemenoa talvi. Peipotkin ovat palanneet pihaan. Toki ruokintapaikalla on näkynyt myös punatulkkuja, mutta sehän ei tarkoita mitään, eihän? Mukavaa viikonloppua!

3. huhtikuuta 2018

Pelargonien kevät


Pelargonien talvetus on taas kerran ollut opettavaista ja tuhoja on tullut. Lohdullista on, että menetyksiä tulee myös intohimoisimmille pelargoniharrastajille. Listasin mitä menetin ja miksi niin saattoi käydä.

Kokonaan menetetyt:

  • Orange Fizz, saattoi paleltua lasikuistilla tai sietää vähemmän kylmää kuin esim Dr. Westerlund.
  • Mrs. Pollock, oli lähinnä ovea keittiökuistilla ja saattoi myös paleltua.
  • Bornholm, oli myös keittiökuistilla ja kohtaloksi koitui kylmä ja/tai liikakastelu, koska oli vielä melko lehtevä sisälle tullessaan. Mahdollisesti sain tämän kun ostin Prisman kesäpihan alelaarista nimettömiä "vanhoja pelargoneja". Ainakin kukinto sekä rungon ulkonäkö näyttäisi täsmäävän. Jään odottelemaan suonittuvatko arvoituspelargonin lehdet valon lisääntyessä.
  • Fireworks Scarlet, pehmeni loppukeväästä autotallin ikkunalla, äidillä onneksi tuo sama säilyi ja saanen sieltä pistokkaan. Kuvasta näen, että sen muoviruukku oli aluslautasen puutteessa suojaruukussa, minne saattoi jäädä vettä muhimaan. Kuvassa oikeanpuoleisin, Cola pullon vieressä.
  • Bollnäs, kaksi kasvia, joista toinen pehmeni ja mustui. Kuvasta näen taas, että toinen Bollnäs on suojaruukussa vasemmalla ja toinen on ilman ruukkua. En valitettavasti muista kumpi oli suojaruukussa, mutta epäilyt kohdistuvat noihin suojaruukkuihin. En talvena täytyy jokaisella olla oma aluslautanen.

Kaksi viimeistä majailivat autotallin pikkuisilla yläikkunoilla (suunta länteen) ilman lisävaloa. Autotallissa olisi saanut olla viileämpää, mutta koska esikoisemme majailee tällä hetkellä sen toisessa päässä tallia olevassa "yksiössä", on lämpöjen pitänyt olla korkeammalla. Tallista vielä puuttuvat ovet poistavat tämän ongelman ja autotallipuolen lämmön voi laskea vaikka kymmeneen, mikä on niukassa valossa talvehtiville pelargoneille parempi.


Tuoksupelargonit (kaikki kolme) majailivat lasikuistilla koko kesän ja aina siihen asti kun pakkaset kunnolla alkoivat. Aluksi siirsin niitä yöksi eteiseen ja päiväksi takaisin. Sen jälkeen majailivat kodinhoitohuoneen ikkunanurkassa, missä ei onneksi ole alla vesipatteria vaan lattialämmitys.

Näyttäisi siltä, että "tohtori" on kestävämpi kuin nuo toiset, tai sitten kyse on siitä, että on jo useamman vuoden vanha yksilö. Appelsiinintuoksuinen Orange Fizz lähti kompostiin jo ennen joulua ja oikeanpuolisin Robert's Lemon Rose nyykähti kevättalvella, eikä pistokkaatkaan siitä tahtoneet juurtua tai tehdä juuria vedessä. Yhden sain sentään juurtumaan paakkuuntumattomassa kissanhiekassa (mikä on moler -savea) ja istutin sen multaan muutama viikko sitten. Vielä en uskalla huokaista helpotuksesta, sillä niin pieni tuo vielä on. Alku majailee nyt kasvivalon alla ja ao kuvassa oikealla.


Lisävalon alla on myös Avenida Mosaic Purple, minkä otin huonokuntoisena pois saviruukustaan ja tutkailin juuristoa. Juuristo on aika pieni eikä missään nimessä elinvoimaisen näköinen, vai mitä?


Tämä sai uuden ilmavamman kasvualustan, missä on melkein puolet uutta kasvusammalta (2 osaa hiekkapitoista kukkamultaa, 2 osaa kasvusammalta ja ½ osaa perliittiä). Toivottavasti tämä toipuu, sillä tämä oli kukkiessaan todella kaunis. Laitoin sen myös aiempaa pienempään (muovi)ruukkuun. Tästäkin on yksi pistokas juurtumassa. Saas nähdä.. en oikein ole nyt onnistunut noiden turvenappien kanssa, mutta toivotaan. Aika monta alkua on niihin mädännyt, toisaalta vika on saattanut olla pistokkaissakin. 

Testailen samalla myös erittäin pienimuotoisesti miten saman lajin pistokkaat juurtuvat tuossa kasvusammaleessa versus valmissa taimimullassa. Molemmissa on myös perliittiä seassa.

Silmäterät = nimelliset ostokset Porin pelargonipäiviltä majailivat koko kesän sisällä ja valon vähetessä keittiökuistilla aina pakkasiin saakka.


Myöhemminkuivakat lehtensä pudottaneet ja riutuneet pelargonit pääsivät kodinhoitohuoneeseen led-lampun valoon. Tuntui, että tämäkin valo auttoi näitä reppanoita hieman.


Tänään ollaan kuitenkin jo tämän näköisiä. Joukossa myös muita pistokkaita ja vasemmalla vallaton australian "villipelargoni", mikä vietti talven kodinhoitohuoneen ikkunalla amppelissa. Siitäkin nappasin pistokkaan ja ehkä pitäisi tuota emoakin jotenkin latvoa, kun on tuollainen harva hujoppi. Kesällä vien tuon kyllä pihalle. Edelliskesänä en vielä uskaltanut.


Osa odottaa vielä mullanvaihtoa. Odotan, että kasvattaisivat hieman uutta kasvua pistokkaaksi ja vaihdan vasta sitten. Lannoitus on luonnollisesti jo käynnissä. Olen käyttänyt Nekon Ruusu- ja pelargonilannosta ja nyt ostin alelaarista kokeeksi myös Jaakontaikaa. Ja talvella lisäsin ehkä joka toiseen kasteluveteen merileväuutetta. Kastelut yritin/yritän myös tehdä kuunkierron mukaan otollisina päivinä. Kuukalenteri jäi taas hankkimatta, mutta vakoilen sopivia päiviä Sarin blogista.

Näitä nimellisiä en leikkaa leikkaamisen ilosta. Otan vain pistokkaita sekä poistan huonot ja kaatuilevat osat pois. Jotkut taas tykkäävät matalista ja rehevistä kasveista pelakuista ja leikkaavat varret toisen tai kolmannen lehden tai silmun yläpuolelta. Itse tykkään antaa kullekin vapauden kasvaa niinkuin haluaa. Mutta tosiaan, makuasioita nämäkin.


Syksyllä pelastin roskiskohtalolta muutaman nimettömän pelargonin ja vein ne pakkasten tultua kiireessä leikkaamattomina kellariin. Ajattelin, että kuivattavat lehdet nätisti, mutta toisin kävi. Uudenvuodenaattona minua oli vastassa laatikollinen harmaanvalkoisia haamuja. Monta lähti kompostiin jo tuolloin, kun leikatessani ne tyngälle ei yhtään vihreää vartta tullut vastaan. Loput jäivät kellariin, mistä toin ne pari viikkoa sitten sisälle. Uskomaton on kasvin halu kasvaa, kun vajaan sentin tyngistäkin versoo uutta.



Kaksi oikeanpuoleisinta saa vielä hetken armoa. Nämä talvehtivat siis talon alla olevassa kellarissa, missä ei ollut mitään valoa eikä lämmitystä. Ainoastaan kosteutta yritin poistaa niillä asuntovaunuihin myytävillä kosteudenpoistajapusseilla, ja tilassa on toki tuuletus alapohjaan. Harmi, etten leikannut kaikkia tyngälle heti. No, ensi syksynä on taas himpun viisaampi tässäkin asiassa.

Muutama menetys siis tuli, mutta nyt voi hyvillä mielin varmaankin poiketa Aulin puodissa hakemassa muutaman uuden. Ainakin Mrs. Pollockin aion tai jonkun muun lehdistöltään samantyylisen aion kyllä hankkia. Ja vielä kun sitten tulisi kunnon kevät ja kesä, niin pelargonit ja niiden kasvattajatkin pääsisivät ulos valoon ja lämpöön.

1. huhtikuuta 2018

Kasvihuoneen kevätilme



Kasvihuone sai kevätilmeen pääsiäiseksi. Yli kymmenen asteen yöpakkasten takia kukat on täytynyt tietysti siirtää joka ilta siirtää jopa lasikuistiltakin yöksi sisään, mutta öisin kasvihuoneessa on palanut kynttilät. Assistenttina minulla oli nuorin kissamme Kettunen.



Kuten kuvasta näkyy, niin meilläkin on lunta vielä melko paljon. Lumi sulaa pihasta yleensä melko hitaasti, sillä taloa ympäröi puusto koillisesta etelään. Ja aurinko on vielä niin matalalla, ettei kevään ilta-aurinkokaan vielä yletä puutarhaa lämmittämään. 

Kasvihuoneessa talvehtineiden terassikalusteiden siirrolla ei ole vielä kiirettä, sillä huvimajan terassillakin on vielä lunta. Lumen ja jään seassa on muutakin ylimääräistä, sillä käytin huvimajaa ja sen terassia tukikohtana joulumyyjäiskransseja tehdessäni. Mutta eiköhän nämäkin lumet vapuksi sula ja saan risut ja havut siivottua huvimajasta pois. Vasta sitten pääsee kasvihuoneessakin suunnittelmaan ja tekemään laastipaljuja korvaavaa laaria takaseinälle. Ajatuksena on kuitenkin tehdä 4 laudan korkuinen, koko takaseinän levyinen laari. Laarin vuoraan varmaankin muovilla, koska alla on kallio ja betonilaatat, mihin kasvihuoneen sokkeli on pultattu. Muovi estää kasteluvettä valumasta mäkeä alas.



Viime keväinen risupesäkin on somistettu uutta pesintäkautta varten.


Ja rautaiseen palloonkin on joku tehnyt itselleen heinistä pesän.


Kevään väri on keltainen. Liekö ikäkysymys, mutta olen alkanut sietämään sitä paremmin kuin ennen. 




Tänään ensimmäisenä pääsiäispäivänä aurinko paistaa kuten näissä torstain ja perjantain kuvissakin. Jokohan ilma olisi lämmennyt niin, että voisi kaivaa hakettimen esiin ja murskata loppusyksystä karsittuja oksia? Vaikkei hakettaisikaan, niin ulos täytyy joka tapauksessa lähteä kevättä haistelemaan ja seuraamaan tinttien kosiomenoja. Hyvää pääsiäistä!