6. kesäkuuta 2018

Kiireistä aikaa


Pikainen tervehdys. Kyllä täällä vielä ollaan ja hääritään puutarhassa kaikki liikenevä vapaa-aika. Blogeihin en ole ehtinyt hetkeen vilkaistakaan, mutta onneksi moni bloggari löytyy myös Instagramista, niin näkee edes kauniita ja inspiroivia kuvia. Itsekin olen muutaman kännyräpsyn päivittänyt toukokuisesta elämänmenosta. Mihin se toukokuu muuten hujahti? Hupsista vaan, ja ollaan jo kesäkuussa ja piha rehottaa rehottamistaan, ainakin niiltä osin missä on vähän enemmän multaa tai savea kasvien jalkojen alla. Kallion kivikkomaalla onkin sitten ihan toisenlainen tunnelma. Metsämansikat ja maksaruohot retkottavat harmaanruskeina, kun en ole ehtinyt sinnepäin letkun kanssa sohia. Jopa vuorenkilpi osoittaa nuutumisen merkkejä. Kastelu täytyy kuitenkin keskittää kasvihuoneeseen ja uusimpien istutusten kasteluun. Ei tiedä kauanko vettä kastelukaivossakaan riittää, kun vettä on viimeksi satanut huhtikuussa.

Oikein mukavaa päivänjatkoa ja kesäkuuta sinulle! Yritän pikapuoliin saada tännekin jotain raporttia kevään tekemistä. Tuo yläkuvan laari oli yhden toukokuisen illan puhdetyö niinikään kovin kiireiseltä mieheltäni. Nyt tuossa kasvaa jo tomaattia, retiisiä, basilikaa ja pensaspapua. Mutta niistä lisää myöhemmin. Voi hyvin!

28. toukokuuta 2018

Minipuutarha tuulimyllyllä


Uudistin äidilleni syksyllä 2015 tekemäni minipuutarhan. Ruukku säilyi samana, mutta kasvit ja somisteet vaihtuivat. Lisäksi puutarhan tyyli muuttui salaisesta puutarhanurkkauksesta pieneksi 'tuulipuistoksi'. Tuulimyllyn löysin Lidlistä ja siinä on myös hämäräkytkimellä toimiva aurinkokennovalo.

Tuulimylly muistuttaa minusta kyllä enemmän majakkaa kuin tuulimyllyä, joten mielessäni maisemasta muotoutui suht karu ja kivikkoinen merenrantamaisema kallioineen ja heinätupsuineen.


Havuksi löytyi omista kätköistä viime syksyn aleostos eli pieni (kulta?)tuija. Tuijan vieressä on minulle uusi tuttavuus, korukurjennokka Erodium variable 'Bishop's Form', mikä ei taida olla meillä kovikaan talvenkestävä edes maahan istutettuna. Toinen minulle outo kasvi on pääskynkukka Pritzelago alpina. Tutumpia sen sijaan ovat toisesta minipuutarharuukusta nappaamani rantalaukkaneilikka Armeria maritima 'Splendens' ja ajuruohot (Thymus).


Ison kiven (kallion) kupeessa kasvaa myös muutama toisessa minipuutarhassa talvehtinut hopearikon alku (Saxifraga paniculata), Tuulimyllyn takana on tupsu polkuhaarikkoa (Sagina subulata) mikä saisi levitä kivien väliin rikkaruohomaisesti. Tuulimyllylle johtaa pienista litteistä koristekivistä tehty polku.



Mielenkiinnolla seuraan miten kasvit kasvavat kesän edetessä. Seuraavaksi täytyisi tehdä uusi minipuutarha omaankin ruukkuun. Suunnitelma muhii päässä ja puutarhasta tulee tunnelmaltaan ihan erilainen kuin tästä.

12. toukokuuta 2018

Hanhipuiston kevättä


Perjantaiaamuna oli kolme varttia luppoaikaa, joten pakkasin autoon aamupalaleivän lisäksi kameran. Ajattelin käydä katsastamassa Hanhipuiston kevättä.

Hanhipuistohan sijaitsee Porissa, kävelymatkan päässä keskustasta, Kirjurinluodon vieressä. Puistossa esitellään tällä seudulla viihtyviä puu- ja ruohovartisia kasveja.







Tässä ison tammen alla olevalla penkillä söin evääni ja katselin erään cityrusakon aamutoimia.


Sipulikukkia olisi voinut mielestäni olla paljon enemmänkin ja olisi kiva ollut nähdä niidenkin nimet. Tämä pinkki lienee joku kasvitieteellinen tulppaani,




Vaahtera oli jo kukassa ja kuhisi pörräisiä. Liuskalehtilehmuksen silmut olivat vielä supussa.



Lehtikuusen heleänvihreys muistutti taas minua, että tällainen ihanuus täytyy johonkin mahduttaa. Meillä oli lehtikuusi, mutta yhtenä keväänä se vain kuukahti tehtyään lehdet. Epäilen, että syynä oli liian märkä ja savinen kasvupaikka.

Lampeakin tarkastelin "lampisilmällä"..




Kompostipuutarhassa täytyy poiketa uudestaan, nyt oli vielä portti kiinni.




Uusin puistonosa lienee tämä Lahopuutarha Polsanluodon sillan kupeessa.





Sitten olikin jo kiire päivän puuhien pariin. Täytyy käydä uudemman kerran viimeistään kun pionien kukinta alkaa. Viime kesänä myöhästyin. Napsitaan silloin lisää kuvia. Mukavaa viikonloppua!


3. toukokuuta 2018

Valmis Kalevala -peitto


Vihdoinkin. Kalevala -peittoni on viimein pingoitettu ja päätelty. Kokoa peitolle tuli pingoituksen jälkeen 130 x 185cm. Ja painoa peitolla on pääteltynä 1420 grammaa. Langankulutus luonnollisesti hieman suurempi. Lankana Novitan 7-veljestä ja Nalle luonnonvalkoisena.


Peiton pingoitus venyi ja venyi, kun odotin sopivan pitkää viikonloppua kun olen yksin kotona ja voin heittää parisängyn petauspatjan muutamaksi päiväksi sivuun. Liotin peittoa vedessä puolisen tuntia ja annoin sen kuivahtaa froteepyyhkeiden sisällä varmaan liian vähän aikaa, sillä peiton kuivuminen pingoitettuna kesti ja kesti. Viimeiseksi yöksi heitin jo päälle petarin, joten peitto tuli samalla prässättyäkin. Tulihan se muutenkin koenukuttua..


Erittäin mukava projekti. Parasta tässä oli yhteinen ja yhtäaikainen tekeminen. Matkan varrella opin myös monta uutta virkkaussilmukkaa.

Mikäli törmäät tähän Kalevala -peitto projektiin ensimmäistä kertaa, niin kyseessä oli Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlaprojekti, mihin useat suunnittelijat tekivät ruutujen virkkausmalleja ja yhdistämisohjeet. Lisäksi tarvittiin runsaasti vapaaehtoisia, jotka testasivat mallit, ennen niiden julkaisua. Sanallisten ohjeiden lisäksi jokaisesta ruudusta ja yhdistämisestä löytyy myös YouTube -video, mikä oli itsellekin tarpeellinen lisäapu useamman ruudun kanssa. Ja jos ei vieläkään mennyt perille, niin viimeistään Facebookin tukiryhmän kautta ongelmatilanteet ratkesivat.

Tarkemmat tiedot malleista ja lankasuosituksista sekä linkit ohjeisiin löydät Arteenin Kalevala CAL info -sivuilta.


Tekisinkö toisen? Kyllä voisin tehdä. Itse asiassa aloitinkin toista peittoa, mistä piti tulla minikokoinen valkoinen peitto vauvalle. Ranteet eivät vain sillä hetkellä tykänneet ideasta yhtään ja toinen peitto on yhä alkutekijöissään. Kenties tulevana syksynä olisi uuden peiton aika? Ja josko silloin uskaltautuisi jo tekemään värillisen? Väreissä moni ruutu vasta oikein herää henkiin. Metsä -mallista nappaisin heti mukaan upean keltaisen, oranssin ja vihreän. Yhdistämisen tekisin kuitenkin sinisen sijaan ehkä tummanharmaalla.



Suosikkipaloja oli useita. Aluksi olin tykästynyt pitsimäisiin paloihin, mutta pingoituksen jälkeen  tiivimmät palat tuntuvat mukavemmilta peittoa käsitellessä. Itse asiassa tykkäsin langan tunnusta enemmän ennen pingoitusta. Ja kyllähän se peitto pingoituksessa myös oikeasti oheni samalla kun venyi. Voi olla, että en pingoita peittoa pesun jälkeen uudestaan. Nyt torstai-ilta pimenee ja sade piiskaa ikkunaa, joten on oikein sopiva aika testata peittoa ja käpertyä sen kanssa puutarhalehden pariin. Mukavaa toukokuun alkua!


Valtavan iso kiitos kaikille suunnittelijoille sekä muille projektissa mukana olleille ♡


22. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - heinäpellosta puistoksi?


Piha muuttuu -sarjassani on tänään aiheena alunperin kooltaan alle puolen hehtaarin heinäpelto, mikä sijoittuu tonttimme alavimpaan osaan. Pelto rajoittuu yhdeltä sivulta tiehen ja ja kahdelta pitkältä sivulta metsittyvään peltoon. Muuten pelto rajoittuu lähinnä piha-alueeseen ja sijoittuu talon koillispuolelle.

Klikkaa Lue lisää, mikäli haluat lukea/nähdä koko tarinan.

17. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - kallion kivikkomaa

Pihan muuttumissarja jatkuu kallioisen kivikkomaamme vaiheilla ja kuvilla.





Tämä osa pihaa sijoittuu sisääntulopihasta katsoen talon taakse eli takapihalle. Toki myös tällä puolella on kuisti ja sisäänkäynti, joten en oikein osaa mieltää kumpaakaan puolta talosta etu- tai takapihaksi. Tämä osaa pihaa näkyy sisälle lastenhuoneeseen ja keittiöön, mistä sitä tulee itse paljonkin katseltua, varsinkin talvisin ja huonommalla säällä.

Koska kuvia on taas todella paljon, niin painathan Klikkaa lukeaksesi lisää -kohdasta, mikäli haluat lukea koko jutun, kiitos.

11. huhtikuuta 2018

Piha muuttuu - sivupiha


Huhtikuussa 2000 ja 18 vuotta myöhemmin


Tykkään ennen - jälkeen kuvien katsomisesta. Ostaessamme tämän talon vuonna 2000 käytössä oli pääsääntöisesti huono filmikamera, millä sai kyllä otettua kolmen mallisia kuvia, mutta mitkään niistä eivät valitettavasti olleet kovin tarkkoja. Muutama kuva ennen ostoa tehdyltä talokierrokselta löytyy myös 640 x 480 pikselin kokoisena digikuvana, kun saimme lainata digikameraa, minkä kuvat tallennettiin muistaakseni "korpulle" (= 3½ tuuman disketille, ken vielä muistaa/on elänyt nuo ajat).

Ajattelin keräillä kuvia muutamista pihan eniten muuttuneista kohdista tännekin. Kuvat saattavat antaa myös toivoa uusien tai uusille vanhojen pihojen kunnostajille, sillä useimmiten pihanlaitto on hidasta eikä se tapahdu silmänräpäyksessä, kuten puutarhaohjelmissa. Monesti varsinkin ensimmäistä taloa ostettaessa tai rakentaessa myös perhe kasvaa ja sekin asettaa oman rajoitteensa pihan laitolle, ainakin mikäli sitä tekee omin voimin ja vielä pikkurahalla, kuten me.

Tämä sarja alkaa kuvilla sivupihalta tai leikkipihalta, eli siitä maisemasta mitä katselen makuuhuoneen toisesta ikkunasta. Ilmansuunta on silloin lähinnä kohti luodetta.

Koska kuvia ja asiaa on paljon, niin käytän tässä poikkeuksellisesti lue lisää -ominaisuutta, sillä haluan, että blogi säilyy luettavana. Eli painathan Klikkaa lukeaksesi lisää -kohdasta, mikäli haluat lukea koko jutun, kiitos.

6. huhtikuuta 2018

Taimikasvatusta


Taimet ovat vallanneet keittiön ikkunan edustat, apupöydän ja pakastimen päälisen. Lautalta tomaatit siirtyivät pieniin ruukkuihin, mitkä täytin täyteen vasta kun taimet tekivät ensimmäiset kunnon kasvulehdet. Neliskulmaiset ruukut olisivat olleet parempia, mutta kun ne olivat pihan perällä pesemättöminä ja oli pakkastakin..

Osan basilikantaimista, olen jakanut kahteen osaan nähdäkseni omin silmin, miten erilainen valo vaikuttaa.


Kodinhoitohuoneen täyspimeässä kulmassa on Ikean pieni "kasvihuone", minkä päällä on Clas Ohlsonin kasvilamppu. Alla on pienilehtistä ja punalehtistä basilikaa. Arvaat varmaan kummat, vasemman- vai oikeanpuoleiset, ovat olleet kasvivalon alla ja kummat ovat kurkotelleet valoa kohti keittiön ikkunalla?



Vasemman puoleiset kasvit ovat kasvaneet koko ajan kasvivalon alla (16h/vrk) ja oikeanpuoleiset ovat ollet keittiön ikkunalla luonnonvalossa. Olen aika yllättynyt eroista. Luulisi ikkunan välittömässä läheisyydessä olevan riittävästi ja oikeanlaista valoa, varsinkin kun viime viikot ovat olleet aurinkoisia. Toki suoraa auringonpaistetta noista ikkunoista tulee vain muutamia tunteja päivässä ja ikkunan edessä kasvaa vielä iso mänty. Eikä unohtaa sovi pesemättömien ikkunoiden pölyisyyttäkin, mikä varmaan blokkaa osan valosta pois. 

Vasemmanpuoleisissa taimissa nivelvälit ovat lyhyemmät ja taimet ovat tuuheamman näköisiä. Punalehtisissä näkyy myös selvä väriero. Oletettavasti nämä erot tasoittuvat, kun kasvit aikanaan pääsevät kasvihuoneeseen ja saan nämä latvottua seuraavan lehtiparin jälkeen.


Purjo (Autumn Giant) näyttää nyt lähinnä epäonnistuneelta pääsiäisruoholta. En ole kunnon purjoja muutenkaan osannut vielä viljellä, mutta en lannistu kerrasta, vaan yritän uudelleen. Tällä kertaa laitan purjot tuhdimpaan, kompostilla parannettuun maahan. Viimeksi tyrkkäsin taimet lopulta kasvuturvesäkkiin tekemiini viiltoihin ja kun säkki oli aivan liian varjoisassa paikassa kasvihuoneen takana, ei ole ihme että sain todella ohuita purjoja ;) 

Nämä kylvin 7.3. ja itäminen tapahtui muutamassa päivässä. 4.4. trimmasin latvat, eli poistin saksilla noin yhden kolmasosan kasvusta. Samalla siirsin nämä kuistille pystyttämääni kasvihyllyyn tai -telttaan. Aion koulia nämä myöhemmin erilleen vessapaperirulliin ja samalla napsaisen taas latvasta kolmanneksen pois. Ja juuristakin, mikäli ovat kovin pitkiä.


Vanhan, hieman rikkinäisen hyllyn tilalle löytyi Kankaanpään Hamsterissta näin näppärä taimikasvatushylly. Hintakaan ei päätä huimannut, en muista tarkasti, mutta alle kaksikymppiä tämä joka tapauksessa maksoi. Tämä on vanhaa hyllyä syvempi ja korkeampi ja hyllyjen alla olevan keskituen ansiosta myös paljon tukevampi.


Kasasin hyllyn lasikuistille heti kun isommat yöpakkaset loppuivat. Kummallakaan käytössä olevalla kuistilla ei ole lämmitystä ja tämän lasikuistin ikkunat ovat yksinkertaiset. Yritän pitää lämmön hyllyssä minimissään 9-10 asteessa. Öiksi peittelen hyllyn huovilla ja laitan hehkulampun palamaan/lämmittämään. Sen verran tehokkaasti olen viime vuosina vaihtanut hehkulamput ledeihin, etten löytynyt jemmasta kuin yhden 15 Watin pienikantaisen hehkulampun, mutta toistaiseksi se on riittänyt.


Telttaan muuttivat keittiöstä myös venähtämään ehtineet lehtikaalit, tavallinen 'Half Tall', punalehtinen 'Scarlet' sekä palmukaali 'Black Magic'. Lehtikaalit laitan kasvihuoneeseen ennen tomaattien aikaa ja myöhemmin kesällä kylvän uutta suoraan avomaalle. Myönnän, että en ole kovin hyvin onnistunut myöskään kaalien kanssa, sillä tuholaiset ovat löytäneet tiensä myös harson alle muutamissa kokeiluissani. Nyt täytyy petrata harson käytön kanssa.

Kuistille siirtyivät myös kähäräpersilja (mikä iti viikossa) ja ruohosipulikylvökset. Pihassa kasvaa ruohosipulituppaita siellä täällä, mutta ajattelin kasvattaa hieman rikatonta jaettavaa uusin istutuksiin. 

Alahyllyllä kasvaa tänään ruukutettuja punatähkiä ja jahka saan sulatettua multapussin tai ostettua uutta, niin laitan myös muutaman sipulinistukkaan varhaiskasvatukseen. Muutama ituinen perunakin odottaa istuttajaansa.


Kuistilta näiden on tietysti tarkoitus jatkaa matkaansa kasvihuoneeseen mahdollisimman pian kun saan sen tyhjennettyä ja siivottua kesäkuntoon. Tarkoitus olisi esikasvattaa siellä kylmänkestäviä kasveja ennen tomaatteja . Säistähän nämä hommat ovat kovin riippuvaisia. Muutama vuorokausi on ollut nyt plusasteita ja vettäkin on tullut kaatamalla. Toivottavasti se on nyt tervemenoa talvi. Peipotkin ovat palanneet pihaan. Toki ruokintapaikalla on näkynyt myös punatulkkuja, mutta sehän ei tarkoita mitään, eihän? Mukavaa viikonloppua!