1. marraskuuta 2017

Pelargonejani osa 1


Heippa marraskuu! Ja heti perään ihmettely, että mihin se lokakuu katosi. Äkkiä meni. Plussakeliä on luvassa ja nämä silmäterät pääsivät takaisin kuistin ikkunalle. Nostelin nämä viimeiseksi eilen illalla keittiön lämpöön, sillä toissayönä en tuonut, vaan luotin, että lämpötila pysyy plussalla. Eipä olisi kannattanut, sillä tuossa hyllyn oikeassa laidassa oleva rahapuu nimittäin paleltui ja leikkasin sen tyngäksi, josko vielä heräisi henkiin. Hyllyn alla on kyllä keväällä taimikasvatusta varten seinään ruuvaamani pakkasvahti, mutta tuon alempana olevan hyllyn kanssa en uskalla sitä käyttää.

Samalla tarkastin näiden kunnon ja nyppäsin huonot lehdet pois. Hieman merilevävettäkin saivat. Ajattelin samalla ottaa muutaman kuvan muistoksi, jos sattuu kuitenkin talven aikana kato käymään, tai nimilappu tippumaan.


Tässä marraskuun hämäryydessä ei kyllä paljon kannattaisi sisällä kuvata mitään. Eikä ainakaan ilman jalustaa (mistä on edelleen hukassa se liitoskappale), mutta koittakaa kestää. Ensimmäisenä poseeraamaan pääsi Summer Rose Tina. Ja heti perään Bornholm.


Lehdestä alkaa verkkokuviointi häipymään kovaa vauhtia.




Yllä oleva kuikelo on Black Velvet ja annan sen kukkia kukkansa pois. Alla taas on ihmeen minikokoiseksi jäänyt Avenida Mosaic Purple. Täytyy keväällä vaihtaa erilainen kasvualusta ja katsoa kasvaako yhtään isommaksi. Koostaan huolimatta on silti kukkinut lähes itsensä kokoisella upealla kirjavalla kukinnolla.



Pahimman sulkasadon näistä pelakoista on kärsinyt Mrs. Pollock. Lehdissä ei juuri ole enää punaisuuttakaan havaittavissa.


Boniface Butterflyn lehtikuviointi on niinikään häipymässä valon puutteen takia. Tämä hujoppi tarvitsisi kyllä pidemmät tukikepit.



Näistä keittiön ja kuistin ikkunan väliä seilaavista pelargoneista viimeisimpänä on Selma, missä on pinkit kukat. Selmoja on kai kaksi erilaista ja tämä on se toinen, ei vaaleanpunainen. Päivitän tähän vielä kesäkuvan mikäli sellaisen löydän.


Tällaista tällä kertaa. Eli näillä pelargoneilla toistaiseksi kaikki hyvin. Toivottavasti sinullakin. Mukavaa marraskuuta!


Ps. Nyt vasta huomasin, että roikkuuhan tuossa katosta vielä yksi nimetön pelargoni, mitä en ole huomannut siirrellä. Voimalla kukkii ja kukkikoon, vaikka lehtiä alkaa olemaan aika vähän.

29. lokakuuta 2017

Valoa pimeään


Ensilumi on kohta muisto vain. Koko päivän on satanut ja mittarissa on lämpöä ollut päälle 4 astetta. On pimeää ja märkää. Perjantaina ja lauantaina on ovella käynyt keppostelijoitakin, vaikka virallinen päivä on kai tiistaina. En tietenkään ollut moisiin valmistautunut, mutta kai kolikolla karkkia saa itse ostettua, kun kauppaan pääsee.

Olen ihaillut Taito Shopin valohimmeleitä pitkään. Ainoa este hankinnalle on ollut hinta. Tänään eteen sattui kuitenkin kooltaan ehkä hieman pienempi, mutta huokeampi valohimmelisetti. Ja täytyihän se tietenkin heti kasata.


Pakkauksessa oli hyvät ohjeet pillien pujottelujärjestyksestä, mutta jossain kohtaa sovelsin kyllä hieman. Lisäksi katkaisin siiman kerran, kun se meni ihan solmuun. Hieman löysemmäksi olisi myös voinut himmelin sidokset jättää, sillä valojen ja koristeiden laitto kehikkoon oli hieman hankalaa, kun kulmat olivat niin tiukat. 


Settiin kuului myös nuo akryyliprismat, mitkä viimeistelvät himmelin mukavasti. Valosarja sopisi myös ulkokäyttöön, mutta tämä taisi löytää paikkansa makuuhuoneemme toiselta ikkunalta. Näkyyhän se siitä myös ulos. Ulkohimmeli voisi ehkä olla myös hieman isompi ja ledit isommat. Joka tapauksessa tykkään tästä paljon!