15. helmikuuta 2018

Kukkia ja pullaa


Kirjailen muistiin pullareseptin, millä sain tehtyä ihanan pehmoista ja hyvänmakuista gluteenitonta pullaa. Kaupasta en viitsi gluteenitonta pullaa ostaa, sillä liian usein se maistuu pahvilta ja toimisi paremmin savikiekkoammunnan kiekkona. Paras valmispulla on mielestäni Vuohelan herkun mustikka-rahkapulla, mutta kyllä siihenkin kyllästyy. Kumpa tekisivät kanelipuustin samalla taikinalla.

En ole pullaleipuri, tai innokas leipuri muutenkaan. Leivon pullaa kerran pari vuodessa, mutta tällä reseptillä voisin leipoa useimminkin. Kenties pullien ulkonäkökin paranisi, mutta halusin pitää taikinan mahdollisimman löysänä. En siis saanut näitä juurikaan pyöriteltyä. Toki yritin sitä irtonaisen leivinpaperin päällä, eli paikallaan pysyvällä leivontalaudalla pyörittäminen onnistunee, kun lisää hitusen jauhojen määrää. Pullat jäivät väriltään oudon vaaleiksi, mutta olivat kyllä kypsiä sisältä. Liekö vaaleus vain jauhojen aiheuttamaa? Vai johtuiko käyttämästäni vedestä maidon tilalla? En ole vesipullia aiemmin tehnyt, mutta unohdin ostaa laktoositonta maitoa. Mielenkiinnosta voisin kokeilla muuttuuko maku maidon myötä vielä paremmaksi, mutta vesipulla on oikeastaan hyvä juttu, kun en maitotuotteita isommin muutenkaan käytä. Käytän lähinnä juustoa, voita ja kermaa.
Ainekset:
  • 2,5 dl vettä
  • ½ hiivapala
  • 1 tl psylliumia
  • 1 dl sokeria
  • ½ tl suolaa
  • 2 tl kardemummaa
  • 1 muna
  • 75g voita
Lämmitä (kylmä) vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva. Lisää sekaan myös psyllium. Anna seoksen seistä vartin verran. Lisää sokeri, suola, kardemumma, muna ja suurin osa jauhoista. Sekoita, itse käytin vatkaimen taikinakoukkuja. Lisää pehmeä rasva ja loput jauhot ja vaivaa taikina tasaiseksi. Käytin tässäkin pelkkää vatkainta, eli en vaivannut taikinaa ollenkaan kädellä.

Mikäli käytät kuivahiivaa, lisää se nesteeseen puolikkaan jauhomäärän kera ja anna seoksen tekeytyä vartin verran.

Lisää jauhoa tarpeen mukaan (punnitsin pussiin jäljelle jääneet jauhot ja tuo oli kokonaiskulutus leipomisiin, eli taikinassa jauhoa oli todellisuudessa vieläkin vähemmän) ja muotoile heti pulliksi tai puusteiksi. Kohota liinan alla, voitele kananmunalla ja lisää päälle raesokeria tai manteleita tms. Paista 200 asteessa reilu 10 minuuttia.


Puolikkaasta taikinaa tein puusteja taputtelemalla taikinan levyksi jauhotetuin käsin. Väliin laitoin pehmeää voita, ceylonin kanelia ja sokeria. Käärin rullaksi ja leikkasin parin sentin paloiksi. Palat laitoin paperisiin muffinssivuokiin ja voitelin normaalisti ennen paistoa.

Maku ja pehmeys oli pikkupullissa kuitenkin mielestäni parempi ja niitä täytyy tehdä pakastimeen lisää. Laskiaistiistaina minäkin sain siis täytettyä pullaa. Kermavaahto laskiaispullissamme oli tosin laiskasti pullosta, eli sehän tahtoo karata pullan välistä ennenkuin ehtii edes kuvaa näpätä. Eikä se makukaan kyllä oikeaa kuohukermaa korvaa, mutta parempi tämäkin, kuin ei ollenkaan pullaa.


Vieläköhän pakastimessa on pullaa, puolilta päivin saa nimittäin taas keitellä mitallikahvit 🙂

Lopetellaan pullaposti kuvaan eilisistä kukkakokeiluista, missä käytin taannoisten myrskyjen maahan tiputtamia koivun risuja. Risut laitoin myös spiraaliin ja asettelin sydämen muotoon. Sydämen hännän jätin tällä kertaa auki, kun en löytänyt ohutta rautalankaa. Kukkapurkkiin laitoin muovin ja siihen kukkasientä. Tökkäsin sieneen kaikki jämät ilman isompaa suunnitelmaa ja kieputin ympärille risua. Mukavaa loppuviikkoa!

2 kommenttia:

  1. Hyvännäköistä pullaa :) Oih, kuinka ihanat kukat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilu. Pulla oli hyvää ulkonäöstään huolimatta, tai sitten se vain maistui siltä, kun normipullaa ei ole tullut vuosikausiin syötyä ;)

      Poista

Blogi ilman kommentteja on kuin puutarha ilman puita. Kiitos kommentistasi ♥